VÄINÄMÖINEN

Kalevala

Väinämöinen hirven sarvien kanssa.

Kotisivu

Väinämöinen on Kalevalan tarusankari, ja suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä henkilöitä. Väinämöinen on suuri tietäjä ja runonlaulaja, jossa on myös jumalallisia piirteitä.

Väinämöinen esiintyy monissa taruissa, usein pääosassa. Seuraavassa on esitelty näistä taruista eräitä merkittävimpiä

Väinämöinen ja Sampo

 

Väinämöinen on päähenkilönä kertomuksissa sammosta, ihmeellisestä myllyä muistuttavasta esineestä, joka luo viljaa ja muuta hyvää. Väinämöinen lähtee Pohjolaan kosimaan Pohjolan tytärtä. Pohjolan emäntä asettaa kosijalle ehdoksi, että Väinämöisen on taottava sampo. Väinämöinen ei tähän pysty, ja hän lähtee pettyneenä kotiin. Hän kuitenkin lähettää sepän, Ilmarisen, takomaan Pohjolaan sammon. Sammon saatuaan Pohjolan Emäntä ei kuitenkaan anna tytärtään Ilmariselle, vaan käskee tämän täyttämään vielä lisää tehtäviä. suoritettuaan tehtävät, Pohjolan tytär luovutetaan Ilmariselle vaimoksi. Pohjolan tytär tulee kuitenkin tapetuksi ja suruissaan Ilmarinen lähtee Pohjolaan kosimaan Louhen toista tytärtä. Huomattuaan kuinka onnellisia Pohjolan väki oli Sammon ansiosta, hän suuttuu ja Ilmainen kertoo tästä Väinämöiselle ja Lemminkäiselle. Tästä sankarit suuttuvat, ja lähtevät sotajoukkoineen Pohjolaan ryöstämään sampoa. Sampo ryöstetään, mutta paluumatkalla Pohjolan emäntä hyökkää, ja syntyneessä taistelussa sampo tuhoutuu. Sammon palasia kuitenkin ajautuu rantaan, ja ne saavat maanviljelyn aikaan.

Väinämöinen kerrotaan taidokkaaksi loitsujen laulajaksi ja kanteleen soittajaksi. Väinämöinen voittaa laulaen loitsinnassa eli kilpalaulannassa Joukahaisen. Hän loitsuaa Joukahaisen suohon, josta päästäkseen Joukahainen joutuu lupaamaan siskonsa Väinämöisen puolisoksi. Avioliitto ei kuitenkaan toteudu, sillä sisko tappaa itsensä.

Väinämöinen tekee eri kertomuksissa itselleen kanteleen eri tavoin. Erään kertomuksen mukaan sotajoukon laiva pysähtyy jättiläismäisen suomuhauen selkään. Hauki tapetaan, ja sen leukaluusta Väinämöinen tekee kanteleen. Kanteleen kielet hän saa jonkin Hiiden olennon hiuksista. Väinämöinen soittaa kanneltaan niin taidokkaasti, että ihmiset, eläimet ja jumalolennotkin tulevat kuuntelemaan, eikä ole karskeintakaan urosta, joka ei liikuttuisi kyyneliin.

Väinämöisen soitto on suosittu kohtaus kuvataiteessa. Martti Haavio on huomannut Olaus Magnuksen 1539 painetussa kartassa Carta marinassa kuvan, joka muistuttaa tätä kohtausta.

Monissa kansanrunoissa Väinämöinen on olemassa jo ennen maailmaa. Hän auttaa maailman luomisessa. Väinämöisen syntymästä kerrotaan joko, että hän syntyi yksin, tai että hänet synnytti Iro-neito. Eräässä yleisessä kansanrunossa Väinämöinen syntyy yöllä, tekee päivällä pajan, takoo rautaisen hevosen, ja ratsastaa sillä veden päällä. Katkera lappalainen (sama kuin Kalevalan Joukahainen) ampuu Väinämöisen hevosen selästä alkumereen. Monissa myyttisissä kertomuksissa toistuva pohjoisessa olevan pahan maan (Lapin tai Pohjolan) ja "omien" tai "hyvien" vastakkainasettelu on siis olemassa jo ennen maailmaa.

Ilmatar kelluu vedessä, kun vesilintu, sotka, pesii hänen polvelleen. Haudonta polttaa kuitenkin polvea, jolloin Ilmatar vavahduttaa sitä. Linnun munat joutuvat mereen, hajoavat ja synnyttävät maailman. Käsityksiä maailman syntymisestä linnun munasta, alkumunasta, tunnetaan eri muodoissa eri puolilla maapalloa. Väinämöinen myös muokkaa maanpintaa ja vedenpohjaa liikkeillään. Vielä Lönnrot ja muut kansanrunojen kerääjät ovat matkoillaan törmänneet usein ihmisiin, jotka ilman muuta uskoivat maailman syntyneen tällä tavoin. Lisäksi monet odottivat Väinämöisen vielä kerran palaavan ihmisiä auttamaan, kuten hän runoissa lupaa. On merkittävää, että näin ratkaisevia pakanalliseen maailmankuvaan liittyviä uskomuksia on säilynyt pitkälle kristilliseen aikaan.

Kalevalan kertomus poikkeaa kansanrunoista siinä, että Kalevalassa sotka munii Väinämöistä odottavan ilmattaren polvelle, eikä siis Väinämöisen polvelle. Kalevalassa yhteenotto lappalaisen Joukahaisen kanssa on myös sijoitettu maailman syntymisen jälkeen.

Väinämöinen simpsoni hahmona

LINKKEJÄ

 

 

Väinämöinen Wikipediassa