____ Historiikki

 

 

Alkusanat

A. Koulun perustaminen

B. Myöhempiä vaiheita

C. Oppilaat

D. Opettajat ja muu henkilökunta

E. Oppilashuolto

F. Loppusanat

 

 

 

 

Alkusanat

 

Kootessani tietoja koulumme menneisyydestä 75-vuotishistoriikkia 
varten olen tukeutunut työssäni pitkälti Lappeenrannan kaupungin-

arkistossa oleviin koulumme historiasta kertoviin asiapapereihin,

kirjeisiin ja valokuviin sekä koulun entiseen henkilökuntaan. Työtä

tehdessäni innostuin monesti itsekin mielenkiintoisista " löydöis-

tä " .

 

Alkuun 

 

A. Koulun perustaminen

 

     Viipurin läänin kuvernööri Kristian Oker-Blom kutsui v. 1869 

     Lappeen isännät kirkkoon harkitsemaan " ylhäisempien kansa-

     koulujen " perustamista Lappeelle .

     Kansakouluaate ei kuitenkaan helposti juurtunut lappeelaiseen

     maaperään ja vasta v. 1878 ensimmäiset lappeelaiset lapset

     aloittivat opintiensä Taikinamäen kansakoulussa ja vielä v.1896

     kuntakokous päätti , ettei kunta perusta kouluja eikä koulupiire-

     jä muodosteta . Tosin samana vuonna aloitti yksityisten aloit-

     teesta syntynyt Mustolan koulu toimintansa . Edellämainituissa

     kouluissa saivat tämänkin alueen lapset ensikosketuksensa

     kouluun .

     Lauritsalaan oli v. 1911 perustettu koulu , mutta etenkin kelirik-

     koaikoina matka oli vaikea , olihan vesimatkaakin 3-4 kilomet-

     riä . Niinpä v.1920 hyväksytyssä Lappeen kunnan kolmannes-

     sa piirijakosuunnitelmassa mainitaan vihdoin Muukkolan koulu-

     piiri , jossa teollisuuden myötä asutuksen lisääntyneillä Lam-

     po-, Utra- ja Hirvisaaressa koettiin kipeänä koulun puuttumi-

     nen . Aluksi suunniteltiin kahta koulua , saareen ja mantereel-

     le .Suurten kustannusten takia saarelaiset asiaa pohdiskeltu-

     aan suostuivat suuremman koulun rakentamiseen mantereel-

     le .

     Asia eteni nyt suotuisasti ja v. 1921 asukkaiden esityksestä

     Lappeen kunnanvaltuusto päätti rakentaa koulun Muukonnie-

     men seutuville .

     Toimikunta , johon kuuluivat opettaja T. Pantzar , isännöitsijä

     K.J. Lång ja tarkastaja T. Murto , valitsi paikaksi tämän nie-

     men , jossa koulumme nyt sijaitsee . Kunnanvaltuusto hyväk-

     syi tämän ehdotuksen , vaikka osa mantereella asuvista ta-

     lollisista yhä vaati koulun rakentamista noin 2 kilometriä man-

     tereelle päin .

     Tammikuussa 1923 Lappeen kunta osti talollinen Antti Pentti-

     lältä 1,5 hehtaarin maa-alueen koulun paikaksi ja koulun en-

     simmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi K.J. Lång ,

     taloudenhoitajaksi maanviljelijä Juhana Turkia ja jäseniksi työn-

     johtajat Aukusti Topra ja H. Haave sekä työmiehet Edvard

     Manninen ja Frans Ruokokoski .

     Jo saman tammikuun ensimmäisessä kokouksessaan johto-

     kunta hyväksyi arkkitehti Toivo Salervon 3- opettajaisen koulun

     rakennuspiirustukset ja kuunnanvaltuuston määräämänä johto-

     kunta toimi myös rakennustoimikuntana pannen rakentamisen

     ripeästi vireille .

     Johtokunta toimikin alkuvaiheissa ja myös myöhempinä vuosi-

     kymmeninä näkyvässä ja tärkeässä roolissa kehittäessään

     kouluaan . Kivijalan teko annettiin urakaksi kivityömies Wille

     Hämäläiselle ja puurakenteet kirvesmies Juhana Ruokoselle

     tovereineen .

     Rakentaminen edistyi ammattitaitoisesti ja kesän 1923 kään-

     tyessä lopuilleen julistettiin koulun johtajaopettajan , naisopet-

     tajan ja alakansakoulun opettajattaren virat haettavaksi "val-

     mistumaisillaan olevassa arkkitehti Salervon erikoispiirrustus-

     ten mukaan rakennetussa , ajanmukaisessa ja komeassa kou-

     lutalossa " .

     Ilmoituksen houkuttelemien peräti 51 hakijan joukosta valittiin

     Lappeen kunnan suurimpaan kouluumme opettajapariskunta

     Väinö ja Lyyli Puurunen Lapualta yläkouluun ja opettaja Ida Ko-

     tiranta Lappeenrannasta alakouluun .

     Koulutyö alkoi 28.9.1923 kahdessa vuorossa rakennuksen kes-

     keneräisyyden takia ja koska kalusteita , mm. pulpetteja puut-

     tui . Ensimmäisenä lukuvuonna oppilaita ilmoittautui 130 ja lop-

     purakentaminen valmistui koulutyön ohessa .Lämminhenkinen

     ja mieliinpainuva vihkiäisjuhla pidettiin 27. tammikuuta 1924 .

     Työ koulun hyväksi oli kantanut kauniin hedelmän ja koulutilaa

     tulivat jatkossa hyödyntämään oppilaiden ohella monet järjestöt

     ja seurat kyläläisten ja seurakunnan lisäksi .

 

 Alkuun 

 

 

 

B. Myöhempiä vaiheita

    

     Ahkerointi uudessa opinahjossa sujui seuraavat vuosikymme-

     net pääsääntöisesti hyvin ja julkituon muutamia erikoisuuksia

     tältä ajalta .

     Vuonna 1927 koulumme oli viikon suljettuna tuhkarokkoepide-

     mian takia ja v. 1935 pidennettiin hiihtoloma 9-päiväiseksi

     kurkkumätätapausten vuoksi . Talvisodan aikana koulutyö oli

     keskeytettynä viideksi kuukaudeksi sotilasmajoituksen tarpei-

     siin ja syyslukukaudella 1941 ei ensimmäinen luokka opiskellut

     lainkaan opettajapulan tähden .

     Vuonna 1943 pidettiin hallituksen määräyksestä helmikuussa

     kahden viikon hiihtoloma polttopuiden säästämiseksi ja 1950-

     luvun alussa johtokunta tunsi aina kouluhallitukseen asti huolta

     pienten repunkantajien koulutiestä , tosin hieman erilaisesta

     syystä kuin tänä päivänä . Koulutie oli nimittäin sopimaton ja

     jopa vaarallinen kulkiessaan läpi erään talon karjahaan , jossa

     hevosetkin kirmailivat laitumella .

     Suurempi muutos kouluoloissa ajoittuu 1960-luvun lopulle , jol-

     loin Suomen kansakoulut muuttuivat 6-luokkaisiksi ja vuonna

     1975 koulumme nimi muuttui Muukonniemen kansakoulusta

     nykyiseksi Muukonniemen ala-asteeksi Suomen siirtyessä pe-

     ruskouluaikaan .

     Opetussuunnitelmissa on peruskouluaikana siirrytty yhteisestä

     valtakunnallisesta mallista kuntakohtaisen suunnitelman kautta

     tänä päivänä voimassaolevaan koulun omaan , yksilölliseen

     opetussuunnitelmaan , jonka mukaisesti painotusoppiaineem-

     me ovat musiikki sekä ympäristö- ja luonnontieto . Kasvatuk-

     selliset päätavoitteemme : terve itseluottamus , ajattelutaidot

     ja vastuullisuus itsestä , muista ja ympäristöstä osoittavat pa-

     luuta juurilleen , esitettiinhän samansuuntaisia ajatuksia kou-

     lumme 25-vuotisjuhlissa vuonna 1948 .

     Tähän 75-vuotisjuhlaan valmistunut uudisrakennus antaa yhä

     enemmän motivaatiota ja edellytyksiä nykyaikaiseen ja oppi-

     laita kehittävään opetukseen . Koulupiirimme asukkaiden vuo-

     sikymmenien ponnistelut saivat vihdoinkin palkkansa ja niin op-

     pilaiden kuin alueen muunkin väestön turvallisuutta lisää kou-

     lumme uusi väestönsuoja . Arkkitehti Jaakko Vatasen kädenjäl-

     jestä uudisrakennuksessa voidaan sanoa kuin Toivo Salervon

     luomuksesta 75 vuotta aiemmin : " erikoispiirrustusten mukaan

     rakennettu ajanmukainen ja komea koulutalo " .

     Samassa yhteydessä vanhan koulurakennuksen molemmat

     päädyt , entiset asunnot , muutettiin normaaleiksi perusluokiksi

     ja niinpä edelleenkin päärakennuksena toimiva vanha osa tar-

     joaa nyt varsin toimivat tilat viidelle perusopetusryhmälle , oppi-

     lashuollolle ja ruokalalle .Tässä kaupungin talo-osaston omien

     rakentajien niin uuden kuin vanhan osan taidolla ahkeroimassa

     projektissa opettajahuone ja kanslia säilytettiin entisillä paikoil-

     laan . Rakennusmestari Pentti Häkkisen valvoma työ sujui koko

     reilun vuoden hyvässä yhteisymmärryksessä ja vakavilta tapa-

     turmiltakin vältyttiin , kerran törröttävän naulan sujahtaessa op-

     pilaan jalan läpi välituntipelissä .

 

 

 Alkuun  

 

 

 

 

C. Oppilaat

    

     Heti ensimmäinen lukuvuosi osoitti oppilasmäärällään koulum-

     me tarpeellisuuden ja jo vuonna 1925 kunnanvaltuusto johto-

     kunnan ehdotuksesta perusti toisen alakoulun opettajan väli-

     aikaisen viran . Luokkatilana käytettiin yläkerran eteistä , joka

     tarkastajien mielestä tosin ei ollut opetustilaksi sopiva .

     Vuoteen 1929 mennessä oppilasmäärä oli kohonnut 180 op-

     pilaaseen ja johtokunta päätti vastustuksesta huolimatta siir-

     tää osan oppilaista Mustolan kouluun . Vaikka oppilassiirtoja

     tehtiin myöhemminkin , saavutettin huippu vuonna 1937 , jol-

     loin koulumme kirjoissa oli 205 oppilasta jatkokoululaiset mu-

     kaanluettuina .

     Jatkokurssilaiset olivat lähes kaikki päivittäin töissä sahalla tai

     kauppaliikkeissä ja opetus alkoi iltaisin kello 17.30 loppuen

     kahden tai kolmen tunnin kuluttua . Puolet jatko-opetukseen

     osallistuneista oli saarelaisia ja loppuvuodesta oli kelirikon ja

     pimeyden takia pidettävä lomaa .

     Vaikka Lamposaaressa v. 1947 aloitti toimintansa kaksiopetta-

     jainen koulu , oli Muukoniemeen perustettava viides opettajan

     virka v. 1948 edelleen suuren oppilasmäärän takia . Luokkati-

     laksi joutui nyt yhdistetty veisto- ja voimistelusali eli nykyinen

     ruokalamme . Vasten tahtoa oppilaita siirrettiin mantereelta

     Lamposaaren puolellekin .

     1950- luvun suuret ikäluokat nostivat oppilasvahvuuden jälleen

     kahdensadan pintaan ja laajentuneen Mustolan koulun lisäksi

     Muukon aseman seudulta pakkosiirrettiin 30 lasta Partalan

     kouluun . Asiaa ei auttanut edes 76 oppilaan vanhemman luja-

     tahtoinen vastustuskokous , josta lähetystö vei kirjelmän koulu-

     hallitukseen asti v. 1960 . Siirtoja piti tehdä ja kunta ei suostu-

     nut koulun laajennukseen ,jota jo ponnekkaasti viriteltiin . Päin-

     vastoin , kunta esitti ylemmille viranomaisille koulun siirtyvän

     lähivuosina muualle .

     1960- luvun lopulla kansakoulun muututtua 6- vuotiseksi ja op-

     pikoulun yleistyessä koulumme oppilasmäärä kääntyi laskuun

     ja viides virka lakkautettiin v. 1968 , kunnes kaksi vuotta sitten

     saatiin jälleen suurten yhdysluokkien vuoksi viides luokanopet-

     taja taloon . 

     Viimeisten parin vuosikymmenen aikana oppilasmäärä on vaih-

     dellut sadan molemmin puolin ja tämän lukuvuoden alkajaisek-

     si tarpoi opinahjoomme 96 opinhaluista kansakunnan toivoa .

     Normaalin päivittäisen koulutyön ohessa ovat oppilaamme al-

     kuvuosista lähtien kilpailleet monin tavoin . Oman koulun eri-

     laisten kilpailujen lisäksi kilpailtiin alkuvuosikymmeninä Musto-

     lan ja Lamposaaren " urhoja " vastaan osallistuen toki myös

     kunnan koulujenvälisiin koitoksiin etenkin hiihdossa ja yleisur-

     heilussa . Esimerkiksi v. 1950 ilmassa oli varmasti suurta ur-

     heilujuhlan tuntua , kun Lappeen kunnan kansakoulut mittelivät

     paremmuuttaan Simolan kentällä 297 osallistujan voimin hiih-

     dossa ja mäenlaskussa . Yhteistuloksissa Muukonniemi saa-

     vutti kunniakkaan pronssitilan 20 koulun joukossa .

     Vanhat perinteet kilpailutoiminnassa jatkuvat edelleen ja Lap-

     peenrannan koulujenvälisissä kilpailuissa Muukonniemen kou-

     lun edustajat ovat viime vuosina pokanneet mitaleita yleisurhei-

     lun ja hiihdon lisäksi etenkin uinnissa .Tärkeintä tietysti on osal-

     listumisen ilo päästessään koulua edustamaan esimerkiksi

     Kimpisen maailmantähtienkin kuluttamalla sinisellä areenalla .

     Mustolan ja Kanavansuun ala-asteiden kanssa kierrätetään

     upeaa pyttyä jalkapallon , kaukalopallon ja pesäpallon merkeis-

     sä .

 

 

 Alkuun  

 

 

 

 

D. Opettajat ja muu henkilökunta

 

     75- vuotiaan Muukonniemen koulun ensimmäisistä opettajista

     alakouluun valittu Ida Kotiranta palveli kouluamme aina vuo-

     teen 1949 asti .

     Muita Muukonniemen koulussa elämäntyönsä tehneitä opetta-

     jia ovat Saima Salervo , Aili ja Matti Suorsa , Liisa Valtonen se-

     kä Mirja ja Hannu Kyyrä , jotka kaikki jakoivat kasvatusta ja tie-

     donjyväsiä Hartikanlahden rannalla yli kolmen vuosikymmenen

     ajan hyvällä menestyksellä painuen persoonina monen ikäkau-

     den lapsien mieliin . Myöskin Maija ja Niilo Sinkon entisistä

     opettajista sekä Arja Pelkosen nykyisistä työpanos koulumme

     eteen on kunnioitettava .

     Muusta henkilökunnasta pitkäaikaisia koulumme palvelijoita

     ovat olleet Olga Partanen , Aino Kovanen , Olga Kilpiä , Sai-

     mi Nikku , Siiri Manninen , Helny Niemimuukko ja Ulla Saarnia

     siivoojina sekä vuodesta 1931 toimineen koulukeittolan keit-

     täjät Lydia Hyyryläinen , Sylvi Junnilainen , Elina Kaapro , Olga

     Toropainen ja Kaisu Tapani valmistamalla monipuolisia , ter-

     veellisiä ja ravitsevia aterioita pulpetinkuluttajille . Myöskin em-

     paattista terveydenhoitaja Raija Huovilaa monet sukupolvet

     muistavat lämmöllä , vaikkei rokotus oppilaista houkuttelevaa

     ollutkaan .

     75 vuoden aikana opettajan työ on kokenut suuria muutoksia ,

     mutta edelleen työssä tärkeää opettamisen ohella on yhdessä

     kotien kanssa oppilaan kasvattaminen ja ohjaaminen vastuun-

     tuntoiseksi ja hyväkäytöksiseksi yhteiskunnan jäseneksi anta-

     malla valmiuksia myöhempään elämässä menestymiseen .

     Tässä joskus vaikeassakin työssä on koulun muukin henkilö-

     kunta tärkeässä asemassa tukemassa opettajia .

 

 

 Alkuun  

 

 

 

E. Oppilashuolto

 

     Oppilashuollolla pyritään eri tavoin auttamaan ja tukemaan op-

     pilaan koulutyötä .

     Jo alkamisvuodesta 1923 lähtien koulumme johtokunta avusti

     vähävaraisia oppilaita vaatteiden hankkimisessa . Esimerkiksi

     ensimmäisenä kouluvuotena avustettiin 25 oppilasta 5000

     markalla . Ruokailun ollessa alkuaikoina vapaaehtoista ja mak-

     sullista , 50 penniä ateria , johtokunta myönsi vähävaraisille

     lapsille ilmaisen aterian . Hyvin konkreettisesti avun tarpeen

     osoitti mm. 1930 -luvun vaihteen tilanne , kun muutama oppi-

     las oli pois koulusta kulkien kerjuulla , josta asiasta koulumme

     johtokunta varoitti kyseisten lasten vanhempia .

     Terveydenhoidosta on alusta lähtien vastannut kunnanlääkäri

     ja vuodesta 1947 lähtien apuna on häärinyt terveydenhoitaja

     sekä omalta osaltaan 1950- luvulta alkaen myöskin hammas-

     lääkäri .

     Mutta tämän päivän koulussa oppilashuolto tarjoaa oppilaille ja

     kodeille muutakin . Lukemis- , puhe- tai kirjoittamisvaikeuksissa

     painivat lapset saavat apua erityisopettajaltamme ja erilaisten

     oppimisvaikeuksien kartoittamisessa ja avun hakemisessa työ-

     tämme tukee koulupsykologi erityisopettajan lisäksi . Luokka-

     työskentelyssä on mahdollisuus lisäksi kouluavustajaan , sikäli

     kuin halukkaita nuoria harjoittelijoita kouluille ilmoittautuu .

     Pitkäaikaista sairaalahoitoa tarvitseville oppivelvollisille Lap-

     peenrannan kaupunki järjestää sairaalaopetusta ja omassa

     koulussamme toimii opettajien ja oppilaiden työtä auttamassa

     ja tukemassa myös koulun oma oppilashuoltotyöryhmä , johon

     kuuluu opettajiemme lisäksi eri tavoin oppilaittemme kanssa te-

     kemisissä olevia kunnan viranhaltijoita , esimerkiksi omalääkäri

     ja päiväkodin lastentarhanopettaja .

     Nyt 75 vuotta koulumme perustamisesta ei lasten tarvitse kou-

     luruuasta maksaa eikä lähteä kotimatkalle vatsa kurnien , sillä

     keittäjämme valmistama , tarkkaan suunniteltu , monipuolinen

     ja herkullinen kouluateria ravitsee erinomaisella tavalla ja kesä-

     kelin polkupyörämatka ja talvinen potkukelkkajelu sujuvat hy-

     vissä voimin . Toki Ilottulasta tulevat vajaat kymmenen oppilas-

     tamme saavat ilmaisen bussikuljetuksen ja Lamposaaren 3 re-

     punkantajaamme lossikyydin .

     Kun oppilaat lisäksi saavat ilmaiset koulutarvikkeet ja oppikirjat

     ja koulumatkallakin tapahtuneet tapaturmat korvataan ,niin ny-

     ky -Suomen talousvaikeuksissa painiva 350- vuotias Lappeen-

     rantamme tarjoaa edelleen koululaisilleen monipuoliset eväät ,

     eikä ole sortunut edes viimevuosien valtakunnalliseen villityk-

     seen , opettajien lomautuksiin . Sekin osoittaa oppilashuollol-

     lista välittämistä .

 

 

 Alkuun  

 

 

 

F. Loppusanat

 

     Olemme nyt siirtyneet Muukonniemen koulun historiassa uudis-    

     rakennuksen myötä uusiin olosuhteisiin . Tyytyväisyyden ja op-

     timististen tulevaisuudennäkymien ilmapiirissä jatkamme työ-

     tämme nöyrinä kohti vuosituhannen vaihdetta ja tulevaisuudes-

     sa siintävää  koulumme satavuotisuutta  perinteitä ja  vanhaa

     kunnioittaen poimien  nykyvirtauksista käyttöömme kouluamme

     kehittävät ideologiat .

     Mennyttä muistellessa koulumme 25- ja 50- vuotisjuhlien pää-

     tössanojen mukaisesti

 

     Sun olkoon kiitos ainainen

     armosta vuotten menneitten

     kaikesta , minkä lahjoitit

     kurista , jolla kasvatit .

 

     Sä vaivois autoit meitä ain

     Sä puutteen poistit armahtain

     Sä yöhön synkkään valon toit

     työhömme siunauksen soit .

 

     Näin nimees  Herra luottaen

     me käymme aikaan uutehen

     ja heittäydymme huomahas

     et hylkää Herra armias .

 

 

 

 

 

                                                                       tiedot  koonneena

 

 

                                                                       Jukka Korpela 

                                                                       koulunjohtaja                      

                   

          

 Alkuun